Celebrating life: Still in Bundy

Hello :) Pitäs varmaan vihdoin kertoa vähän kuulumisia. Oon siis edelleen täällä Bundyssä. Nyt jo yli 2 kk täällä ja Ausseissa vajaat 8 kk. Aika menee ihan mielettömän nopeaa ja en ees uskalla ajatella kotiinpaluuta. Ei ajankohtasta vielä pitkään aikaan ;) Tavallaan oon luvannu ainaki tulla käydään Suomessa jouluna. Asiat on järjestyny paremmin kun hyvin ja oon ihan täysin kotiutunu tänne. Oon alkanu viimein saamaan rahaa säästöön niin pääsee pian taas reissuun.
Oon täällä Bundabergissä tekemässä mun farmityötä (88 päivää töitä farmilla tai sama vapaaehtoistyötä ja saa toisen vuoden viisumin.) Olin reilut 2 viikkoa mandariinifarmilla jossa oli ihan surkea palkka. Rahaa sai sen mukaan mitä poimi ja tuon 2 viikon aikana sain ainoastaa n.500 dollaria. Töitä tehtiin 10 tuntia päivässä kuuman auringon alla ja vaivanpalkkaa se 50$.. Meillä oli kyllä aina ihan sika hauskaa pellolla. Nyt mulla on tosi hyvä työ tomaattishedissä. Pakkaan siis tomaattitehtaassa tomaatteja ja tuntipalkka on 20,40$, joka tekee jonkun 15 euroina. Oon nyt ollut tuolla kuukauden ja kokoajan saadaan lisää tunteja. Sama farmi kasvattaa myös macadamioita ja olin yhen päivän pakkaamassa niitä. Tuo työ shedissä on aika hektistä. Kokoajan pitää olla nopeampi ja tarkempi. Mun työnkuvaan kuuluu siis pakata tomaatit laatikkoon. Ne tulee sellaseen shoottiin, josta me lajitellaan ne boxeihin. Se kone vähän epäkunnossa ja värien ja kokojen pitäis olla oikein mutta ne ei oo. Me siis laitetaan tietty koko ja väri tiettyyn laatikkoon ja heitetään pois/ laitetaan eteenpäin liukuhihnalle ne jotka on toista luokkaa. Oon välillä myös ''sorting table'' ja siinä me vaan heitetään pois huonot ja lajitellaan 1,2 ja 3 luokka. Saadaan joka päivä ottaa tomaatteja kotiinkin ja voin kertoa että alkaa vähän kyllästyttää niitten syöminen hah.
Muuten elämä täällä on aika arkea. Hengailen kavereitten kanssa, mennään biitsille tai uima-altaalle, käydään kaupassa, kirjastossa tai kahvilassa käyttään nettiä, pelataan pingpongia, pelataan korttia, kokataan, juhlitaan, katotaan leffoja jne. Ollu kyllä niin hauskaa etten osaa edes kertoa. Englannin puhuminen tulee jo niin luonnostaan, että Suomen puhuminen yhtäkkiä tuntuu oudolle.
Mulla on myös mun 20 vuotis-synttärit täällä. Töissä mua muistettiin kakulla, kortilla ja laululla. Sain farmarilta (miljonääri jolla n. 300 työntekijää) lahjaksi suklaata :D Tuota ei oo kuulemma tapahtunu koskaan, eli oon varmaan tehny jotain oikein haha. Lauantaina kun tulin töistä kotiin oltiin mua vastassa täällä. Yks kaveri oli kokannut mulle, yks tehny kakun, kaikki laulo ja illalla mentiin ulos. Baarissakin sain vielä synttärilaulun bändin säestyksellä :D Oli huippu ilta ja mulla on kyllä kultasia ystäviä.
''Yksin'' olosta/matkustamisesta sen verran, että tähän on ihan tottunut jo. Mulla on kyllä Melisaa ihan hirveä ikävä. Katon kuvia ja muistelen meidän sekoiluja ja reissaamista. Meidät on kyllä luotu matkustaan yhessä haha. Säästyttiin riidoilta ja meijän rutiinit oli jo niin mukautunu (24/7 yhessä) että muitten kanssa matkustaminen tuntuu mahottomalle :D Ikävä <3 Nyt mulla on viimein puhelimessa netti niin pystyy pitämään helpommin yhteyttä kavereihin, perheeseen ja sukulaisiin :) Mulla on onneksi rakas Kristiina tällä puolella maapalloa, että jos hätä iskee jommalle kummalle niin kuitenki tietää että on joku joka varmasti auttaa.
Täällä menee siis tosi hyvin ja oon tosi onnellinen :) Stressi-kontrollifriikki Janika ei oo enää se mitä oon. Matkustelu muuttaa ihmistä, en ennen uskonu, mutta nyt tiiän :)
Tässä pikasesti kuulumisia ja vähän kuviaki.