lauantai 1. marraskuuta 2014

Kuulumisia

Helooou, siita onkin vahan aikaa kun oon viimeksi kirjotellu tanne. En jaksa copy pastettaa kaikkia ä:tä ja ö:itä, kaytan kaverin Mac:ia nimittain. Toivottavasti saatte silti selvaa :) Pikanen kuulumispostaus tiedossa.
Mistahan sita alottais. Oon ollut Darwinissa nyt nelja kuukautta ja aika on menny kylla niin nopeeta. Oon asunu kolmessa eri osotteessa, autossa/teltassa  Bobilla, Night Cliffilla ja nyt taalla Stuart Parkissa. Sain mun tyon R.S.L:lla aikalailla heti kun tultiin Kristiinan ja Tiian kanssa tanne. Hayden joka tavattiin meidan road tripilla on tutustuttanu meidat sen perheeseen. Niin ihania ihmisia ja ollaan tehty vaikka mita. Kayty Lichfieldin kansallispuistossa, pidetty BBQ:ita ja picniceja, leffailtoja ym. Night Cliffin asunnossa jaettiin Kristiinan ja Tiian kanssa huone ja meilla oli housemateina nuori Aussipariskunta. Helena on Haydenin ja Tomin serkku ja sen poikaystava on toissa armeijassa. Meilla oli niin hauskaa ja niin hieno talo. Ainut vaan etta mun oli hankala kulkea toihin, koska tuo suburb on kymmenisen kilometria keskustasta, jossa oon toissa. Julkinen liikenne taalla on ihan paska haha. Valilla bussi ei vaan tullu ja vika illalla oli niin aikasin, etta jos olin sulkuvuorossa, ei mulla ollu mitaan milla tulla kotiin. Hayden oli kuitenki ihana ja kuskas mua aika paljon ja sen kanssa hengasin yleensa paivat ennen kun mun tyot alko illalla. Taalla ei saa uida meressa eika muissakaan luonnonaltaissa krokotiilien ja meduusojen takia. Joka viikko on uutisissa juttua kuinka joku on taas tullut krokotiilin syomaks. Mun tyokaverin poikaystavan paras kaveri kuoli kun se oli kalastamassa. Kukaan ei tiia taysin mita tapahtu, mutta siita loydettiin vaan kasi yhden krokotiilin raatelemana. Loppu sen kropasta oli menny luultavasti parempiin suihin, eli ei, ei tulis mieleen menna uimaan :D Taalla on kuitenkin verkotettu alue, waterfront, jossa voi turvallisesti menna veteen. Tuolla hengattiin yleensa aamupaivat kun Tiia ja Kristiina teki paivavuoroa niitten tyopaikalla. 
Kun Kristiina meni Dundeehen, me muutettiin Tiian kanssa Stuart Parkiin. Aivan ihana kamppa, uima-allas, riippumatto, valkokangas ja maailman parhaat kamppikset! Kaks irkkujabaa joitten kans vedettiin sunnuntaikanneja, pelattiin monopolia, shitheadia, ristiseiskaa.... Uimakilpailuja altaassa ja paskinta (parasta) lappaa. Maattu riippumatossa ja kelluvalla tuolilla (?) uima-altaassa. Kaytiin ulkona, tutustuttiin niitten kautta uusiin tyyppeihin ja saatiin huippuja kavereita. Katottiin leffoja ja maattiin makkisafkan kanssa lajassa sohvalla. Shanen kanssa kaytiin leffassa ja ulkona, taalla on ihana ku ei oo koskaan kylla. Shanella ja Andylla oli omat huoneet ja ma jaon Tiian kanssa. Loppujen lopuksi kavi aika hassusti ja lahestulkoon muutin toiseen huoneeseen. Ei siita sen enempaa haha. Tiia lahti reilu pari viikkoa sitten ja Shane reilu viikko sitte. Nyt tassa asuu mina, Andy ja yks ihana Irkkupariskunta. Ollaan istuttu iltaa ja jos joku sanoo etta Suomalaiset juo paljon niin... Irkut on hulluja, ei mulla muuta. Oon kylla aika usein se, joka aamulla heraa lenkille ja juo vihreeta teeta ku muut ottaa loikkaria haha. Meilla menee nyt vaan tyovuorot vahan ristiin niin en paljoa naa niita. 
Oon siis ollut toissa R.S.L Social and Services clubilla 4 kuukautta. En voi muuta sanoa kun, etta rakastan mun tyota. R.S.L on clubi, jossa meilla on ravintola, baari, Kahvila, TAB (ravi/koiraveikkaus), keno, pelialue, raflassa iso valkokangas jolla naytetaan kaikki jalkapallopelit ym. Googlettakaa jos kiinnostaa :D Oon ollut lahinna baarissa, viikonloppusin kun on tosi kiire vastuuhenkilona veikkauksissa. Mun pomo sano mulle, etta sponssais mua jos paatan jaada tanne. Se ois 2 vuotta toita ja sen jalkeen sais Australian kansalaisuuden. Oon tehny muutaman vuoron raflan puolella tarjoilijana ja nyt oon saanut tosi paljon respavuoroja. Kirjaan ihmisia sisalle, maksan pelikoneitten voitot ja pidan huolta siita alueesta, vaihdan rahaa, kirjotan shekkeja, vastaan puhelimeen ja ohjaan puhelut toimistolle ja vastaan asiakkaiden kysymyksiin. Otan vastaan varauksia ja muuten vaan ponotan respassa jos jollakin sattuu oleen joku ongelma. On ollu niin ikava aivojen kayttamista, feels gooood haha. Asiakaskunta meilla on tosi lepponen. Tiian kaikki vakkarit nimelta, tiian mita ne juo, tiian mita ne tekee tyokseen ja mita ne teki viikonloppuna. Lepponen meininki ja kohteliaita ja ystavallisia ihmisia. Perjantai-illat ja lauantait on tosi, tosi kiireisia, meilla on arvonnat, johon kaikki clubin jasenet voi ostaa lippuja. Palkintoina muun muassa Gopro:ita, kahvikoneita ym. Oon paassy tyopaikat kautta myos moniin siisteihin tapahtumiin. R.S.L esimerkiksi sponssas muotishow:ta, johon mulle ja kolmelle muulle tytolle oli varattu istumapaikat eturiviin. Paasin palkintogaalaan, jossa oli neljan ruokalajin illallinen, ilmanen alkoholitarjoilu ja kaikilla iltapuvut paalla. Ei voitettu meidan kategoriaa, mulla oli niin hauska ilta. Joka btw paatty siihen etta tuun kotiin (ilmeisesti) kuuden aikaan aamulla ja heraan 11 aamupaivalla meikit naamassa, mekko paalla ja korkkarit jalassa. En ollu paassy edes peittojen alle asti vaan suorilta kaatunu selalleen haha. Nyt aiti varmaan laittaa mulle viestia, etta oon ihan hunningolla. Olin mun irkkupomon Sharonin ja hyvan kaverin Cathyn kanssa ja ne oli ihan samassa kuosissa pakko myontaa. Seuraavana paivana hapotti toissa voin kertoa. Darwinin ihania puolia on taa rento meininki, kukaan ei stressaa mistaan ja jos tuut darrassa toihin sun pomo vaan hajoilee sulle ja lahtee sun kans kaljalle toitten jalkeen. Kuulostaa muuten aika pahalle, niinku oisin alkoholisoitumassa tai jotain. Alkaa huoliko, oon silti oma terveysintoilija itteni, mutta stressittomalla asenteella. Juon kymmenen kertaa harvemmin kun monet kavereista :D 
Oon saanu niin ihania ystavia Darwinissa olon aikana etten voi olla kiitollisempi. Tyokavereitten kanssa hengaan paljon myos tyopaikan ulkopuolella ja tiian etta monen kanssa tuun pitaan yhteytta pitkaan ja nakeen pian. Taalla on torstai- ja sunnuntai-iltasin yomarketti jonne ihmisiet tulee kierteleen, kuunteleen katusoittajia ja istuun rannalle auringonlaskua kattoen. On tulennielioita, Didgeridoon soittajia, hyvaa ruokaa ja valilla myos ilotulituksia ym. 
Darwin paikkana on ihana. Business-miehet kulkee shortseissa ja lounastauolla voit juoda oluen jos haluat. Yks huono puoli tassa myos on, monet nimittain ajaa viela viidennenki bissen jalkeen. Siina kun kotona voi ehka just ja just juoda yhden jos oottaa vahan aikaa, taalla on ihan perus kayda muutamalla ja ajaa kotiin. Ketaan ei kiinnosta. Itelle tuo on viimenen asia mita koskaan tekisin. 
Mun puhelin on surkee, se on aika usein lapan kohteena. Mun kaveri osti uuden Iphonen ja halus myyda sen entisen vitosen mulle. Sain uudenverosen Iphone5 parilla sadalla, joka on joku 140 euroa.... How lucky. Nyt voin paivittaa facebookia ja Instaa vahan paremmalla menestyksella ja useemmin :D Darwinissa on 2 vuodenaikaa kuivakausi ja kosteekausi (?). Lampotila ei oikeestaan koskaan laske alle 20 asteen, edes yolla. Dryseasonilla yks yo oli 16 astetta ja se oli shokki kaikille ja siita uutisoitiin kaikkien aikojen kylmimpana yona. Ihan oikeesti?? What. Wetseason on vahan tuskaa, taa on nyt alussa ja kay kuumemmaks ja kosteemmaks kokoajan. Ihan helposti voi olla 38 astetta ja ilmankosteus 80%, niin tukalaa ja siihen ei kylla totu. Aikasemmin kavelin tai skeittasin toihin (matkaa 3,5 km kotoa toihin). Kuukausi sitten ostin pyoran jolla oon kulkenut nyt. Edelleen kuuma ja hiki vaan virtaa kun paasee sisalle. Yleensa meen suoraan kylmioon pariksi minuutiksi jonka jalkeen oon ok :D 
Mulla oli tosi paljon asiaa josta mun oli tarkotus hopotella, mutta nyt lyo tyhjaa. Kavin yks paiva Casuarinassa (suburb missa on ihan valtava ostoskeskus ja kaikki mita voit kuvitella). Teen tosi paljon toita ja vapaat on aika kortilla. Teen pitkaa paivaa 5-7 paivaa viikossa ja oon saanut hyvin rahaa saastoon tulevia reissailuja varten. Ostin myos matkavakuutuksen taalta, airmaxit, uuden repun ja paljon muuta... Kavin Medicaressa ja nyt ois viela muutama juttu hoidettavana ennen Vietnamiin lahtoa!! Lennan 15 paiva tata kuuta Vietnamiin ja tarkotuksena ois teha se, Kambodia ja sitten vaan lentaa Bangkokista Suomeen :) Reilu kuukausi reppureissausta, en malta oottaa vaikka vahan haikeetkin fiilikset on taalta lahon kanssa. Uusiin tyyppeihin tutustumista, kaikkea extremea, upeita paikkoja, sukellusta jne jne. Minut tuntevat tietaa, etta kaikki ei tuu tuleen suunnitelmien mukaan kun musta on kyse.. Terveisin kaveleva katastrofi. Ehka siis parempi vaan lahtee sen enempaa suunnittelematta ja go with a flow. Tiian etta tuun parjaan, vaikka yksin reissaanki. Saan varmasti kavereita ja maalaisjarjella parjaa pitkalle :) Nyt on myos se matkavakuutus just in case. Suomesta ei myontaneet, oon ollu kuulemma liian kauan pois Suomesta. Ennen mun lahtoa on myon niin paljon kaikkea kivaa tiedossa: Mua ja Cathya toista pyydettiin toihin R.S.L:n sponssaamaan Golf-tapahtumaan toihin. Saadaan ajaa paiva golfautoilla ympariinsa ja jakaa ilmasia juomia ihmisille. Tulee oleen niin hauskaa :D Muutama kaytannonasiaki hoidettavana kylla. Pitaa kayda pankissa, tulostaa viisumi Vietnamiin, lahettaa paketti kotiin ym. Tasta nyt vahan tuli sekametelisoppa jossa ei oo paata eika hantaa, ja mita naita kliseita nyt oli. Anyhow alan olla melko innoissaan kotiintulonkin kanssa. Tuun kuukaudeksi Suomeen lomalle, jonka jalkeen mulla on lennot Perthiin. Voi kuitenkin olla etta kayn vaan morottaan kavereita siella ja tuun takas Darwiniin. Mun tyopaikkaa kuulemma pidetaan mulle auki niin kauan kun tarvin, haluaisin ehka siis tulla takasin ja on taalla sitten taas yks ihminenki jonka takia voisin muuttaa suunnitelmia. Hahaa. Suomessa aion kayda hulluna salilla, viettaa aikaa rakkaan perheen ja sukulaisten kanssa, hiihtaa, menna lappiin lasketteleen ja viettaa niiiin paljon aikaa rakkaitten kavereitten kanssa, luultavasti kayda Dyynissa liian usein, juoda liian monta terastettya glogia ja saunoa uudessa ulkosaunassa joka ilta, maata lumihangessa eskimona tahtitaivasta tuijottaen ja olla onnellinen. Niin ja syoda suklaata. Ausseissa suklaa on paskaa jos Timtameja ei lasketa. Eipa mulla muuta, ootte ihania ja toivottavasti saatte tasta edes jotain selkoa!! Nyt tuli vahan tylsa postaus ilman kuvia... Laitoin muutaman kuvan loppuun, jotka on kaikki tosi uusia, en jaksanu ruveta vanhan puhelimen kans varkkaan ja siirteleen :) Tossa on meidan kamppaa ja mun tyopaikkaa. Pari kuvaa palkintogaalasta, auringonlaskua ja torstain ilotulitukset kun istuttiin mindil beachilla parilla, viimenen on mun hikinaama tan aamusen lenkin jalkeen hahaha.

xxxxx Janika 


















sunnuntai 3. elokuuta 2014

Road trip

Mistähän sitä aloittais. Darwinissa siis ollaan ja kuluneet viikot on ollut kyllä yksiä siisteimpiä juttuja Aussi-aikana. Ehdottomasti. Oon myös tullu siihen lopputulokseen, että blogi menee hetkeksi jäihin. Ei sitä tiedä jos aina välillä innostun kirjotteleen, mutta jotenki on vaan tullu semmonen olo, että tähän kuluvan ajan vois käyttää niin paljon paremminki. Koitan päivitellä Instaa ja Facebookia jos joitaki kiinnostaa mun elämä täällä :)
Ajattelin kuitenki vielä kertoa vähän meidän roadtripistä Cairnsista, Alice Springsiin ja Uluruun ja sieltä ylös Darwiniin. Oli kyllä niin hauskaa, etten ees löydä sanoja! Tehtiin videopäiväkirjaa Kristiinan Goprolla ja ei hitto oikeasti mitä kuvamateriaalia :D Ihania muistoja , uusia kavereita ja, nuotioita, camping, spurguilua, pummeilua,  korttipelejä, goonia, kuolleita (ja lenteleviä) kenguruita, abo-paniikkeja, telttailusafkaa, vaellusta, kiipeilyä, villihevosia, valtavia lehmiä, kameleita, aavikko ja sen pakkasasteet yöllä ja  tietysti mun ihanat Suomi-tytöt… Voisin jatkaa tätä loputtomiin, mutta koitan pitää tän postauksen sen pitusena, että jaksatte lukea haha.
Aluksi ajateltiin ajaa myös yöllä, mutta onneksi tultiin järkiimme. Ajettiin A6 valtatietä Tennant Creekiin päin  tie-junan takana. Oli ehkä maailman pelottavinta ja siisteintä nähdä vaan valtavia red kenguruita kimpoilevan sen keulasta hahaha. Ehkä kuumottavin ajo ikinä. Pysähdyttiin roadhousessa keskellä eimitään ja tiedusteltiin ilmasta yöpaikkaa. Siellä oli tosi outo nainen töissä, joka pelotteli meitä muun muassa sillä, että Wolf Creekin  sarjamurhaajaa ei vieläkään olla löydetty. Sen naisen toinen silmä oli verestä punanen a tais olla muitakin ongelmia. Stuart highwaylla kuulemma ajoittain katoaa tosi paljon ihmisiä. Tuo oli suoraan kun jostain kauhuleffasta. Se nainen myös sano, että kuollaan varmasti jos ajetaan yöllä, joka tuskin on edes liiottelua. Eläimet liikkuu öisin ja villihevosiakin saattaa vaan juosta tielle, puhumattakaan siitä, jos auto sanoo ittensä irti. Meitä ei kuulemma auttais ketkään muut kun mustat (aboriginaalit on iso ongelma. Ne varastaa, juo, raiskaa ym. Tässä teille vaikka kevyttä iltalukemista hahaha). Pikkupaniikeissa jäätiin sen roadhousen pihaan nukkumaan ja lähettiin aamulla heti auringon noustua taas tien päälle.





 Ajeltiin rauhassa, pysäheltiin kokkaan safkaa kaasukeittimellä ja pelattiin pelejä autossa. Me jaettiin ajo niin kenenkään ei tarvinut kovin pitkästi yksin ja vänkäri oli aina hereillä. Matkalla oli lukematon määrä kuolleita kenguruita jalat pystyssä. Hassua miten ennen ajattelin, että ne on söpöjä, mutta nyt oon tajunnu että ne on valtava ongelma täällä. Paikalliset vertaa niitä rottiin. Ne varastaa ruokaa ym. Red kenguru on vielä vaarallinenki, jos se tuntee olonsa uhatuksi se nostaa etujalat pystyyn ja painaa pitkät kyntensä sun rintaan. Se leikkaa sut auki ja kuolet, söpöä eikös :D Vähän kärjistettyä, mutta ymmärrätte idean.
Olisko ollut neljäntenä päivänä ajettiin vähän liian myöhään ja mentiin sen takia tosi hiljaa. Meidät ohitti maailman siistein Kombi ja ajettiin yhen levähdysalueen pihalle yötä varten. Nähtiin tää sama auto siellä ja ajettiin viereen. Siellä oli yks Aussi-jäbä ja kaverustuttiin heti. Pelattiin korttia ja vedettiin kännit sen autossa. Aamulla jatkettiin matkaa yhessä, koska se oli kanssa menossa Darwiniin, se kylläkin suoraan. Pysähdyttiin Tennant Creekissä, joka oli yks oudoimmista paikosta missä oon käynyt. Tuo kaupunki on Aboriginaali-alue ja alkoholi on niille niin suuri ongelma, että siellä oli enemmän poliiseja kun oon koskaan nähnyt missään. Pullokaupan ovella oli vartija ja alkoholin ostoa oli säännöstelty- ne myös skannasi kaikkien henkkarit.  Se oli kun suoraan Walking Deadista. Meillä oli tosi hauskaa, joten Hayden jäi meidän kanssa vielä toiseksikki yöksi. Me mentiin Devils Marbles nimiselle rest arealle, joka oli niin siisti. Katottiin auringonlaskua isoilla ’’kiviröykkiöillä’’, syötiin dinneriä, ja hengailtiin vaan (ylläripylläri goonia ja shitheadia)
 



Seuraavana päivänä meidän tiet eros ja me jatkettiin matkaa alas Alicea päin ja Hayden jatko Darwiniin. Sovittiin jo heti, että soitetaan sille kun ollaan siellä. Hauska fakta muuten, ettei oltu ainoita jotka oli vähän peloissaan tien päällä. Myös H:lla oli kirves aseenaan, niinku meilläkin vasara, hyönteismyrkky ja pultinavaaja :D  Ei onneks loppujen lopuks tarvittu niitä..
Alice Springsissä oli jo pakko päästä suihkuun. Edellisestä kerrasta oli 5 päivää ja vähän ällötti jo. Saavuttiin sateiseen Aliceen ja otettiin hostelli yheksi yöksi. Kun jutskailtiin aamupalalla parin Aussijätkän kanssa joitten neuvo oli olla missaamatta yhtä risteystä Uluruun mennessä, arvaatte jo varmaan mitä kävi. Oltiin 20 km päässä South Australiasta kun tajuttiin, että eiiiiii nyt ollaan kyllä menty ohi. Eiku takasin :D Bensa tuolla oli muuten melkeen puolet kalliimpaa kun esim Cairnsissa. Käytiin Ulurussa kattomassa auringonlasku ja tultiin yöksi levähysalueelle taas. Se oli ihan siisti, mutta vähän pettymys, se on kuitenki vaan kivi.. Mentiin auringonlaskulle takasin ja otettiin pakolliset turistikuvat. Käytiin vajaan 12 km kävely Ayers rockin ympäri, oli kyllä ihana tehdä jotain fyysistä pitkän autossa istumisen jälkeen. Käytiin myös läpällä kysyyn töitä Uluru Resortista ja niillä ois heti ollut meille paikat. Tiialle baarissa, mulle tarjoilijana ja Kristiinalle kokkina. Päätettiin kuitenki jatkaa Darwiniin niin kun oli alunperinki suunnitelmana. Matkalla otettiin kaks liftaajaa kyytiin, Amerikkalainen ja Englantilainen. Tultiin heti juttuun ja päädyttiin menemään niiden kanssa Kings Canyonille, joka on iso kanjoni melkeen keskellä tätä mannerta. Tehtiin illalla nuotio, kokkailtiin dinneriä ja hengattiin. Myöhemmin joka auto ajo levähysalueelle, ajo ympäri monta kertaa välillä sammuttaen valot. Panikoitiin Kristiinan kanssa ihan täysin ja juostiin autoon jättäen muut istumaan sinne, ollaampa hyviä kavereita :D Haettiin ’’aseet’’ ja koitettiin kattoa mitä hittoa ne oikeen hommaa. Ne paljastu viideks Israelilaiseksi jätkäksi, jotka liitty meijän seuraan. Turhat panikoinnit taas meillä.. Oli hauskaa ja nuo on ihania tyttöjä ei voi muuta sanoa. Sitä ei edes tajua miten paljo uutta voi oppia ja oma maailmankatsomus voi avartua reissatessa. Mua muuten välillä vähän ärsyttää ku ihmiset kertoo olevansa kateellisia ku matkustan. Ei se vaadi mitään muuta kun rohkeutta lähteä. Mulla on tosi monta kaveria jotka ei puhunu sanaakaan Englantia tänne tullessa, tai no ehkä hei ja mitä kuuluu ja nyt niillä on töitä ja ne osaa jo puhua. Toiset sanoo, että raha on ongelma. Multa kysyttiin joskus blogissa, että ''mitä se tollanen vuoden lomailu maksaa''. Muistan vieläkin kuin mua ärsytti tuo kommentti :D Oon tehnyt paljon muutakin kun lomaillut, ja välillä pasta, tuna ja leipä tulee korvista ulos, mutta oon valinnu käyttää mun säästetyt rahat matkustamiseen. Oon tajunnu myös, että raha ei tee onnelliseksi. Sillonkin kun mulla on 2 dollaria taskussa, mulla oli hyvä olo elämästä ja ihmisistä mun ympärillä. Totta kai semisti stressasi että jäänkö kodittomaks (:D), mutta asiat järjesty niin kun niillä on tapana. Mulla oli n. 5000 euroa Australiaan tullessa ja siinä oli kaikki, mitä olin sijottanu rahastoihin, säästänyt kesätöistä ja koulun ohella töissä käymisestä. Perus huoltoasema-duunilla tänne siis tulin. Kristiinakin tuli Ausseihin tuhat euroo taskussa ja lähes olemattoman Englannin-kielitaidon kanssa. Nyt kun sitä kattoo, niin ei ikinä uskois. Pitää vaan olla rohkea :) Mää uskon, että ihminen voi saada kaiken, matkustella, opiskella ja perheen jossain vaiheessa. Mutta turha suunnitella mitään..





Seuraavana päivänä käytiin Kings Canyonilla vaeltaan ja kiipeiltiin vähän omilla reiteillämme polun ulkopuolella. Ihan mielettömät adrenaliinit sai tuosta hommasta. Tajusin myös etten enää halua mennä valmisretkille, ne on tylsiä tälläsiin verrattuina. Syötiin taas dinneriä, jossain random tienlevikkeellä. Ollaan aika totuttu ihmisten tuijotukseen jo hahah.  Dropattiin tytöt Alicen lentokentälle seuraavana päivänä  haikeissa fiiliksissä.
Matkalla ylös stopattiin taas Tennant Creekissä. Meille on sanottu, ettei abojen koiria saa kattoa silmiin, koska ne hyökkää. Taas vähän panikoitiin ja käytiin lataamaan kameran akkuja. Jatkettiin matkaa ylös yhtenä päivänä pysähdyttiin Mataranka- nimisillä kuumilla lähteillä. Niin ihana paikka ja ihan kristallin kirkasta vettä!!




 Törmättiin Rebeccan ja Clairen vielä ollessa meidän kanssa pariin Saksalaiseen tyttöön ja törmättiin niihin taas uudestaan. Kuinka randomia miten ’’pieni’’ Stuart highway on, törmättiin jatkuvasti samoihin tyyppeihin :D Istuttiin notskilla parina iltana noidenki tyttöjen kanssa. Meille sanottiin, että on tosi outoa että tytöt leireilee keskenään ja että sitä ei tuolla nää usein. Jos auto ois losahtanu tienvarteen oltas kyllä oltu aika hukassa… Mää osaan vaihtaa renkaan ja ottaa virtaa toisesta autosta, Kristiina vaihtaa öljyt ja siihempä meidän taidot sitten jääki haha.



 Noin kolmen tunnin matkan päässä Darwinista on Katherine niminen luonnonpuisto jossa käytiin kajakoimaan. Meitä varoteltiin krokotiileista, mutta ei nähty yhtään.. Darwin on kuitenki niitä täynnä eli eiköhän me ehitä. Oli kuitenki ihan super hauskaa ja ollaanki mietitty miksi meitä aina tuijotetaan ja meille nauretaan, sekopäitä :D Meillä on jopa kuvamateriaalia siitä ku ihmiset hajoilee, no ei ainakaan oo tylsää :D
 
Pysyttiin pari päivää Katherinessa ja käytiin päivisin hoitaan asioita ’’kaupungissa’’. Haettiin muutamaa typaikkaa, hoidettiin veroasioita ja soiteltiin puheluita. Tuolla outbackilla nimittäin ei ollu kenttää kun yhteensä ehkä 4 kertaa parin viikon aikana.
Jatkettiin matkaa Darwiniin ja bushcamp vähän missä sattuu. Treffattiin Hayden ja sen veli (joka on kans maailman hauskin ja ihanin). Käytiin parilla ja istuttiin vaan iltaa. Seuraavana päivänä alkoki kunnon job hunting. Käytiin yhessä avoimessa haastattelussa ja kaikki saatiin paikat. Illalla poikien äiti pyysi meidät käymään niiden kotona. Kuinka hauska ja kultanen perhe. Ne asuu army basessa (poikien äidin mies on armeijassa) upeassa vanhassa talossa ja siellä me ollaan hengattu sen jälkeen tosi paljon. Ollaan käyty yömarketilla ja katottu auringonlaskua rannalla, pidetty leffailtaa, grillailtu, käyty ulkona yhessä. Ihana elämä ja ihania ystäviä :) Yks päivä käytiin Haydenin Kombilla Lichfield nimisessä luonnonpuistossa. Uitiin ja kaytiin muutamalla vesiputouksella. Ajettiin takasin off road, vähän pelotti tuon auton puolesta. Taas yks uus juttu mun bucket listille, haluan Kombin joskus vanhempana. Maailman siistein auto ei mulla muuta. Yks päivä käytiin myös water frontilla uimassa ja ottaan vähän aurinkoo. Täällä ei saa meressä uida, koska se on liian vaarallista. Meduusat, krokotiilit ym on aika varma loukkaantuminen jos ei kuolema. Hayden on surffaaja ja voin vaan kuvitella kuin vaikeeta tuo sille on..




 

 
Työjutuista sen verran, että ollan käyty muutamissa haastatteluissa. Mää sain paikan R.S.L nimiseltä ’’clubilta’’, jossa ihmiset käy juomaan, pelaan, syömään, kahvilla ym. Mun työnkuvaan kuuluu kaljan kaato, drinkkien teko, Keno, kahvit jne. Oon ollut nyt myös raflan puolella auttamassa, tarjoilijana ym.
Sitten majotus… Ollaan oltu muutama yö Haydenillä ja sen äiti rakastaa meitä haha. Niin hauska ja nuorekas perhe, en voi kuvitella Marie:ta niiden äidiksi :D Se on kun yks meistä tytöistä. Me ei olla riidelty tyttöjen kanssa reissussa ollenkaan, jos jotain pieniä kiukkukohtauksia väsyneenä ja nälkäsenä ei lasketa. Tuo yöpaikan ettiminen toi kuitenki pikkustressiä meille ja kerran oltiinki jo ilman bensaa ja että highwayllä eikä mitään tuntunu löytyvän. Jäätiin yhen hultoaseman pihalle, eikä onneksi tullut sakkoja. Ajettiin seuraavana aamuna jonkun uimahallin pihalle järkkään autoa uudestaa. Istuttiin Kristiinan kanssa maassa aamupalalla kaikki tavarat ihan ympäriinsä levitettyinä. Joku vanhempi pariskunta tuli meidän luokse ja tarjosi kotiaan leiriytymispaikaksi. Kuinka kultasia ihmisiä tässä maailmassa onkaan… Ihan uskomatonta. Nyt meillä on siis niiden piha käytössä, että voidaan turvallisesti nukkua autossa. Meillä on myös oma suihku, vessa, pistorasiat, pesukone ja jääkaappi niiden ’’autotallissa/kellarissa’’. Stressittaso laski nollaan ja elämä on taas ihanaa haha. Bob ja Tess on kultasia ja on auttanu meitä paljon. Bobilla on proteesi toisessa jalassa ja se yks päivä halusi mennä kyselemään Tiialle baariduunia sen mopolla. Mun naama menee ihan ihme virneeseen kun ajattelen noita ihmisiä. Kuinka onnekkaita me ollaankaan!!
Tiia ja Kristiina on nyt tehnyt pari siivousvuoroa yhessä isossa tapahtumassa ja Kristiina sai töitä yhestä ihanasta lounaskahvilasta. Sillä alkaa tytöt vissiin ensviikon tiistaina. Nyt kun kaikki saadaan työt aijotaan ruveta miettiin sharehousea. Ostan varmasti pyörän, jolla pääsen kulkemaan töissä. Mun työpaikka on pääkadun vieressä, joten julkisillakin pääsee kyllä kulkeen jos muutetaan keskustasta kauemmaksi. Toivottavasti kaikki järjestyy ja voi olla, että päästään muuttaan muutamaksi viikoksi yhen kaverin kämppään Night Cliffille. Ihan sika hieno (mutta halpa) asunto, missä on kylpyammeet ym. Mua ei kyllä haittais asia teltassa/autossa ja ''Bobin kellarissa'' niin ku me sitä kutsutaan, mutta kun kaikilla on töitä eri aikaan ja on vaan yks auto, menee se aika hankalaks.
Näyttää vähän kuppaselta, mutta tässä on kaikki mitä me tarvitaan :D Torakat ja gekkot on niin perus joka paikassa ettei niitä ees enää huomaa.
Nyt kun ite oon tehny iltavuoroja ja tytöt aamuja, oon hengannu päivät Haydenin kanssa. Ollaan käyty Darwin museossa, Botaninc Gardenissa, Skii Clubilla, water frontilla uimassa ja muuten vaan hengailtu. Herään aina niin aikasin, että ehtii kuitenki paljon vaikka pitäis iltapäivällä töihin. Oon muutenki tykännyt olla tosi paljon R.S.L:llä. Tosi mukava vakkari-asiakaskunta, mukavia työkavereita (ihan super hauska Irkku-pomo) ja muutenki tosi lepponen ilmapiiri. Palkkakin on ihan tajuttoman hyvä, eli ei ois voinut käydä paremmin. Vähän vaan tuottaa haasteita Aussi-aksentti. Kun hanassa on yli 10 olutta ja kaikilla asiakkailla omat väännökset niiden nimille niin välillä saa tuplatarkistaa. Tääkin alkaa onneksi jo helpottaa ja huuliltakin voi vähän koittaa lukea haha.
Tässä vähän kuulumisia. Ollut ihan parhaat menneet viikot, en osaa edes kirjottaa niin että voisin kuvailla niitä oikein. Roadtripillä kertyneet n.5500 km, uusia kokemuksia ja ystäviä, monta autossa ja puskassa nukuttua yötä, monet paniikit, upeita paikkoja ja ihana elämä.