Joka tapauksessa, tultiin siis tänne Gold Coastille, Southportiin maanantai-iltapäivällä. Tultiin bussilla asemalle, josta meidän hostellin ''supervan'' tuli hakeen meitä. Ensikosketus hostelliin jäätävä. Jotenki tosi sekanen ja pieni. Aika vanha ja ihan autio! Maanantaina oli siis labour day ja kaikki paikat oli kiinni. Oltiin ihan nälissään ja kysyttiin respasta missä on lähin ruokakauppa. Vastaukseksi saatiin, että mikään ei oo auki ja jos meillä ei oo mitään niin pitää mennä ulos syömään. Mulla ja Melisalla on ulkonasyömislakko Uuden-Seelannin matkaan asti eli se ei ollu edes vaihtoehto (:D). Käytiin vielä kierteleen ja kattoon oisko mikäääään ollu auki, mutta ei. Onneksi meillä oli kaurahiutaleita ja banaania niin vedettiin sitte kotosasti kaurapuuroa naamaan ja naurettiin toistemme huonoille jutuille. Täällä oli muuten niin kuollutta. Oltiin vaattu 6 hengen mixed dormi, mutta meille oliki paikat 6 hengen naisten dormista, koska ''ajateltiin että niin ois mukavampaa''. En valita, koska naisten dormi aina kalliimpi. Saatiin vieläpä olla kahestaan kun ei ollu edes huonekavereita. Iso plussa oli myös, että täällä oli peitot! Siis oikea täkki ja lakanat. Aaaah luksusta. Makuupussi aka maanmatonen saa levätä nyt hetken.
Tiistai-aamuna käytiin perus aamulenkit uudessa maastossa. Tässä hostellissa on myös aamupala, joka suomeksi tarkottaa weetabixeja/corn flakeseja + maitoa. Mutta kuuluu hostellin hintaan eli niillä mennään. Tälle viikolle oltiin joka tapauksessa ajateltu asioiden hoitamista, työnhakua jne niin alotettiin sitten pankkiasioilla. Käveltiin Commonwealthiin sisälle ja kerrottiin pankkineidille, että haluttais aukasta tilit. Saatiin parasta asiakaspalvelua ikinä! Ihan mielettömän ystävällistä ja asiantuntevaan palvelua. Tää tyttö oli vielä joku opiskelija, mutta silti. Käydään alkuviikosta hakeen meidän pankkikortit vielä ja sitte asia on bueno. Ajateltiin vielä samalla aukasta meidän supervisor (?) tilit, jotka lähinnä vastaa Suomen eläkerahastoja. Meidän palkasta täällä menee osa (olikohan 10%)sinne ja sitten kun lähetään maasta saadaan ne rahat, tai vajaa 50% (koska government). Oltiin ihan innoissaan, koska kerranki joku asia hoitu täällä helposti.. :D Käytiin myös metsästään Colesin parhaat alet ja kokkailtiin super hyvää halppisruokaa. Illan aikana meidän käsitys tästä hostellista alko muuttua aika paljon. Täällä ei oikeasti oo edes montaa ihmistä, mutta tää on jotenki tosi kotonen ja kaikki ihmiset huippuja. Musiikki soi kaikki päivät ja ei oo enää ihan niin kuollutta :D Vaikka ei tää mikään bilehostelli todellakaan ole. Toisaalta ihan hyvä meille nyt kun pitää hoitaa asioita jne. Tiistai-iltana vielä repästiin ja mentiin leffaan. Käytiin jo aiemmin kattoon että tiistaisin vaan 7,5 dollaria perbeba. Ei todellakaan paha hinta ainakaan ku vertaa Sydneyn Eventsin 19 dollarin lippuihin (vieläki henkee ahistaa). Siellä ei oikeen pyöriny mitään mitä ois kauhee hinku päästä kattomaan. Googleteltiin vähä ja valittiin ''The white house down''. Meillä ei oikeasti ollu mitään odotuksia tuon leffan suhteen, mutta katottiin se koska Channing Tatum... muttamutta se oli ihan loistava! Suosittelen. Käytiin ennen leffaa vetään Frozen Youghurtit ja minäki tein jotain outoa. Ostin nimittäin karkkia. En ees muista millon viimeksi oisin syöny, haha. Myöhemmin me vielä laitettiin ''Tax file number''-hakemukset Australian Government:in sivulle. Nuo on siis ''veronumerot'' ja vastaa vissiin vähän Suomen verokorttia. Niistä näkyy meijän veroprosentti ja ilman niitä veroa tais mennä melkeen puolet: eli aika must. Meillä on vaan muutenkin ollu ongelmana tää osoitettomuus. Noissa Tax file numbereissaki voi mennä 10-28 päivää ja kuka tietään missä ollaan sillon. Tiedetään yleensä viikko eteenpäin ku tehään hostellibuukkaus, siinä kaikki. Mutta onneksi meidän Brassikaveri oli niin ihana, että antaa meidän käyttää sen osotetta nyt. Tungetaan siis se nyt joka paikkaan ja käydään Brisbanesta sitte hakeen meidän kirjeet.
Keskiviikkona oli ohjelmassa niinkin tärkeä kun 18+ kortit. Vähän pelottaa tuota passia kantaa koko ajan mukana niin ois sitten Aussi ID. Oltiin etukäteen googletettu osote ja respan tytön opastuksella lähettiin käveleen Queen ja Nerang streettiä johonki päin. Ihan vaan siksi, koska mehän ei taksia käytetä... Sinne ei loppujen lopuksi ollu kun reilun puolen tunnin kävelymatka ja löydettiin kyseinen Queensland transport center (?) helposti. Täytettiin lomakkeet ja otettiin jonotusnumerot. Visiin oli muutama muukin päättäny tulla, koska jonot oli pitkät. Viimein kun päästiin tiskille, meille sanottiin että pitäis olla joku todistus että asutaan kyseisessä osoitteessa Queenslandissa. Meidän pitää siis odottaa nyt, että meille tulee ekat postit Brassikamujen luo ja voidaan näyttää niitä sitten. Turha keikka, mutta tulipa tehtyä. Käveltiin takasin ja syötiin taas ostoskeskuksen luona Frozen Yoghurtit (oikeasti ainoo turha asia mihin tällä hetkellä kuluu rahaa). Melisalla oli ripsihuolto ja mää tsippailin ympäriinsä sillä aikaa. Kävin päivittään mun tietoja Medicare officeen, jotta ne voi lähettää mun kortin siihen samaan osotteesen Brisbanessa. Siinä meneeki sitten 5 viikkoa kun ne tulee, mutta onneksi meillä on nuo väliaikaset numerot kuitenkin jos jotain sattuu ja tarvii käydä terveyskeskuksessa. Ilta oltiin vaan hostellilla. Eka käytiin kuitenki hakeen Supervanilla meille uus asukas. Itseasiassa mun ja Melisan kämppis, joka oli Saksalainen tyttö. Pojat näytti meille hoodeja ja ajeltiin vähä aikaa. Hengailtiin kyseisen Ranun ja Hollantilaisen kans (uusia kavereita) ja Ranu näytti sen editoimia videoita. Super taitava! Näytettiin Google mapsista, mistä kaukaa ollaan kotosin ja noloiltiin Spice Girlsin ja Back Street Boyssin tahtiin. Lepposta. Mentiin kuitenki taas säälittävän aikasin nukkumaan (niinku meillä on näköjään tapana nykyään). Tää Saksalainen tyttö (unohin sen nimen enkä kehtaa enää kysyä) asuu siis Sydneyssa ja on ollu tammikuusta asti siellä Au Pairina.
Torstaina alko sitte oikeesti se työnhaku! Mentiin heti aamusta kirjastoon ja hommattiin Gold
Coastin kirjastokortit. Tässäki me tarvittiin joku todistus että asutaan Queenslandissa, ja tällä kertaa meillä oli onneksi pankkiasiakirjat joissa oli hostellin osote. Täytettiin pari lomaketta ja päästiin kirjautumaan koneelle: gumtree.com.au. Etittiin vapaita työpaikkoja ja pistettiin hakemuksia CV:itten kans menemään. Melisa sai yhden haastattelun tai oikeastaan ''trial'' eli se pääsee tekeen kyseistä työtä ja sielä katotaan miten se pärjäs. Tää työ on sandwichejen, wrappien etc tekoa yöllä. Se menee maanantaina 4 aamulla sinne. Jännittää jo sen puolesta!! Määkin sain yhden yhteidenoton sähköpostiin. Hain ''housekeeping'' työtä yhdelle iäkkäämmälle miehelle. Sähköpostissa hän pyysi mua soittaan aamulla ja mää sitten soitin. Vähän jännitti, että miten ymmärrän Aussi-aksenttia puhelimessa, mutta ei onneksi ollu ongelmia. Tää työ sisältäs hänen kanssa asumisen, matkustelun, kotityöt ym.. Ei siis mitään sairaanhoitajan työhön viittaavaa, mutta kattoa että koti on järjestyksessä ja kaikki mukana matkoilla jne. Kyseinen herra oli hotellinjohtaja ja elokuvientekiä ja tultiin kyllä heti juttuun. Hän asuu isossa talossa rannalla ja oli matkustellu 50 eri maassa. Hän oli käyny myös Kilpisjärvellä, jossa oli kuulemma liikaa hyttysiä :D Niin mahtavalle kun tuo työ kuulostaakin, mun omatunto ei anna periksi. Mun kuitenki pitäs sanoa itteni irti 1 ½ kk päästä, jollon lähetään Uuteen-Seelantiin.. Menee niin henkilökohtaseksi ja tuntuis tosi julmalle. Tällä hetkellä meidän plääni on siis ettiä töitä täältä Gold Coastilta. Jos ei ensviikon loppuun mennessä saada niin me lähetään Brisbanen lähistölle poimiin omenoita! Kunnon backpacker-meininkiä. 20 dollaria/tunti, 8 h/vrk 7 pv/vk kuukauden verran. Tossa tienais mukavasti ja oishan se aika rankka ja siisti kokemus varmasti. Eli saa nähä mihin päädytään!
Aamulenkkimaisemia |
Tänään perjantaina herättiin aamulla taas aikasin. Oon ite alkanu taas herään joskus 7 maissa. Eli mun sisäinen kello on taas Suomen ajassa, huoh. Käytiin tulostaan CV:itä kirjastossa, jonka jälkeen Ranu nakkas meidät Surfersiin. Lähettiin Melisan kanssa omille teille kyseleen töitä eri paikoista. Ite kävin jätsikiskoilla, Frozen Yoghurt-paikoissa, pie facessa karkkikaupassa ja parissa kahvilassa. Yhteensä 8 CV:tä taisin antaa. Tuo suoraan paikan päälle meneminen on mulle paljon helpompi ku netissä hakeminen. Oon paljo enemmän oma itteni kasvotusten ku kirjottamalla. Sain kehuja englanninkielentaidosta (jossa ei mun omasta mielestä oo vielä kovin kehuttavaa). Parista paikasta myös sanottiin, että ne aikoo ottaa muhun yhteyttä loppukuusta ja sitte sovitaan haastatteluaikaa. Eli oon vissiin varteenotettava työnhakija täällä, riittää mulle vaikka en töitä saiskaan nyt vielä :) Supervan haki meidät bussiasemalta 4 aikaan ja lähettiin ruokakauppaan. Kokkailtiin ja hengattiin huonekaverin kanssa. Ilta (perjantai eikä olla taaskaan ulkona...) on menny rauhallisesti dataillessa :D Viikonloppu pidetään vapaata kaikesta ja huomenna mennään ainaki biitsille! Surfers Paradise ja area. Meidän huonekamu tulee vissiin meidän kans myös ja ajateltiin lähteä jo aamusta. Yks toinen Ranskalainen jätkä järjestää sunnuntaille bbq:t ja se päivä menee varmaan eka rannalla ja iltapäivä/ilta vaan hostellilla hyvässä seurassa :) Täällä on nimittäin uima-allaski, kelpaaaa. Tää Southport, jossa nyt asutaan on n.10 min päässä Surfersista ja maanantaina muutetaanki sitte uuteen hostelliin main beachin lähelle. Can't wait. Siitä lisää sitte enskerralla :)
Terkkuja kaikille rakkaille<3
Janika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti